Flyfishing in Ishikawa-ken

Vihdoinkin yamame

Tällä viikolla Japanissa vietettiin silver week -vapaapäiviä. Aloitin tämän loman Danjiri karkeloissa kuten aiemmin kertoilin, ja nyt lopetin viiden päivän vapaan Ishikawassa kalalla. Ajoimme päiväseltään noin 300 kilometria Hirakatasta pohjoiseen, hurjan kauniille vuoristoseudulle.

-----------

During silver week holiday I got to go flyfishing for beautiful fish called yamame. The river was located in Ishikawa prefecture about 300 km from Hirakata. Really beautiful river between mountains full of trees.. And I really like the trees here. For me it's like a rain forest compared to Finland.

I managed to catch two small kawamutsu-fish. The others didn't look too impressed with my catch, since kawamutsu is not trout related. But I was still totally excited. And the fish were actually big enough not to fall through the net. So pretty good achievement.

Yamame on the other hand.. that is a one beautiful fish. I'm glad the others catch some yamame for me to see and take my 150 pictures of those. I just love the stripe-kind-of dots/patterns they have.

Now after holidays I'm all excited to go back to school, but really nervous though. Tomorrow the Japanese students will start their semester, and I'm really worried how I will actually fit in the same campus with 10 000 Japanese. It will be packed.

Saalistavoitteena oli yamame, koska olin aiemmin mennyt ilmaisemaan, että haluaisin nähdä ja onkia noita kauniita lohikaloja. Olin nimittäin nähnyt kyseisen kalan valokuvassa jo ennen Japaniin tuloa. Itse en kyllä yhyttänyt yamamea, mutta onneksi muut onkivat kaksi pientä mutta koreaa kalaa näytille. Yamamen kyljen raitakuvio on jotain ihan tajutonta.

Itse narutin kaksi mitätöntä paikallis-särkeä.. Ainakin päättelin niin muiden ilmeistä. Ei mikään arvostettu kala. Mutta viis siitä, olinpa onnessani niiden kanssa. Ja koska en ole rasisti, ei mikään kala ole niin pieni, etteikö ansaitsisi haavia. Kunhan ei solahda verkonsilmästä läpi.

Kawamustu; keltaeväinen ja muutenkin soma "roskakala".

Kävimme lounaalla perinteisessä soba-nuudeli paikassa.

Joki oli todella kaunis, jyrkkien rinteiden ja vuorien keskellä. Vedenpinnalla leijui fantasia-usva. Ja vesi oli todtod kirkasta.

Tässä mallia, kuinka vakavamieliset tosiperhokalastajat toimivat. Saaliina korea iwana.

Loppukommenttina vielä jännityksen aihe: Huomenna tulee olemaan shokki päivä. Kansai Gaidain japanilaiset opiskelijat nimittäin aloittavat lukukauden. Eli huomisesta alkean koululla on 10 000 ihmistä enemmän kuin ennen. Vähän hermostuttaa sopiiko siellä seassa edes hengittämään. Uik.

.

Danjiri

Olin tänään Osakan lähellä Kishiwadassa katsomassa huimaa Danjiri-festivaalia. Karnevaalin perimmäinen syy jäi vähän epäselväksi, mutta meno oli vauhdikas, kun ihmiset vetivät kaduilla "pyhättöjä" hurjaa vauhtia, ja musisoivat ja loikkivat riemukkaasti.

-------------

Today I went to Kishiwada to see the hilarious Danjiri carnival. The place was packed with people. Although not like at home, I was one of the tall ones, so I could actually see pretty well what was going on. Streets were full of intriguing food stands, music, noise and people people people.

The meaning of the festival is still a mystery to me. I asked my Japanese roommate and she told that danjiri is "a portable shrine". Hehee ..Me and my weird sense of humor, but I think that is the single funniest thing I have heard so far in Japan. ..Portable shrine!! Hee.

Huilumies ja kamut Danjirin (eli kuten kämppikseni Miku englanninsi "portable shrinen") kyydissä. Heheh, vitseistä parhain.

Tyttäret kuskaamassa kannettavaa-pyhättöään. Tykkäsin tosi paljon hiustyylistä ja vaatteista.

Kultakalamarketti, vähän eri tyyliä kuin Suomessa

Kissalanpojat partioivat keksimonsteri kojulla

Kaduilla oli ihania kojuja joissa kaikenlaisia kiinnostavia herkkuja. Sekä huh, niin paljon ihmisiä kaikkialla. Olin kuullut, että kyseisissä kemuissa saisi kuivattua mustekalaa tikussa. Vähän petyin, kun en löytänyt. Olen nimittäin nähnyt kyseisiä outouksia/herkkuja Usagi-sarjakuvissa, ja olisin niin halunnut maistaa. No kaikkea muuta nannaa oli kyllä tarjolla.

Kierresipsi tikussa. Kiinnostavaa huomioitavaa on taustalla olevien herrojen jutkula-sukkahousut ja oudot varvastossut.

Loppuun vielä pari videota, jotta saadaan vauhti ja äänimaailma mukaan tarinaan. Olipas hauska päivä. Onneksi, melkein vahingossa kuulin näistä kemuista eilen, ja älysin mennä paikanpäälle. Muita 'matsureita' eli karnevaaleja, ei taidakaan ennen uuttavuotta juuri olla.

----------

Here is two videos to add the right atmosphere to this story. Speed and soundscape. ..What a marvelous day!

Vauhdikasta menoa

Linssilude ja sipsiöity peruna

.

Fu-ra-i-fi-shi-n-gu

Nyt osuin kultasuoneen. ..Eilen huristelin junalla koulun jälkeen Osakaan, jossa tapasin Hiden. Kävimme tutustumassa hänen tuttavansa perhokalastuskauppaan. Todella kiinnostava tapaus kaikin puolin. Siis sekä kauppa, että henkilö. Pieni huone täynnä keloja, sidontatarpeita, koukkuja ja kaikkea kaikkea. Yllättäen putiikin pitäjä oli nainen. Ja että olikin mukava. Hän pitää kauppaa päivätyönsä ohella iltaisin ja viikonloppuisin.

Kauppa oli muutenkin hupaisa. Asiakkaat toivat kahvileipää tullessaan, ja istuivat iltaa juttelemassa ja juomassa sakea. Minä heti mietin, että miten suomen alkoholilainsäädäntö; taipuisiko tuollaiseen businesskonseptiin.

Yesterday was a fun day. I went with Hide (a Finnish language teacher from Osaka) to visit a flyfishing shop called Beginner's Mum. I had heard about the shop, but I could not imagine what it would be like. First of all, a nice surprise for me was that the shop owner was a lovely lovely lady.

The shop it self was a purhase place for fly tying stuff and fishing equipment, but as well a meeting point for flyfishermen around Osaka area. For example yesterday there were customers having coffee and cake and also drinking sake at the shop. That's something you can not see in Finland.

Pienenpieniä perhoja kirkkaiden vuoristojokien asukeille

Besides the tying material the shop had also a variety of different flyes

Kuuntelin hyvät kalajutut, ja ilmoittauduin kalareissulle myöhemmin syksyllä. Varsinainen kalastuskausi loppuu syyskuussa, mutta Kochissa on mahdollista vuokrata seurueelle 4km jokea kutuajan jälkeen. Pääsen siis vielä näkemään ruskan ihanassa Kochin vuoristossa. Mahtavaa.

I signed for a fishing trip later this autumn. That will be interesting. Surprisingly enought it will take place in Kochi. I think I have some weird destiny with that place. It is not a place that foreigners normally go when in Japan, and now it seems I'm going there already second time.. and again for fishing.

Sammakko bassille

Frog-fly for bass fishing

Kaupanpitäjä kalalehden kansikuvassa viimevuodelta

The shop owner in a cover of Japanese flyfishing magazine in last year

Illalla odottelin bussia Hirakatan asemalla. Aseman normaali vilinä oli haihtunut, ja seinustoilla oli muutamia nuoria hoppareita, (tai vanhalla Kainuun-murteella ilmaistuna "hiiiphooppareita") tanssimassa ja breikkaamassa. Nämä videon kaunottaret alkoivat japanilaiseen tapaan kiljumaan kun sujuvalla japaninkielentaidollani kysyin voinko kuvata heitä.

When coming back to dormitory, I saw this girl dancing in Hirakata-shi station. She and her friends were very happy to star on this video, after I had broke the ice with my fluent Japanese.

All my weird stories, now available also in English

Somat nassikat koulubussissa, ja jostain syystä kaikilla on samanlaiset värikkäät hatut

So school has started for real. One interesting assignment I have, is to keep a blog about my life in Japan. And since I already have this blog, I thought I'd try to combine the two things. I'm still not quite sure how it will work out.

I'm little worried that my blog will end up becoming a confusing mess, because I do want to continue writing in Finnish too. But let’s see.

Here is what we do in the Intercultural Business Communication -course:

http://garr.posterous.com/say-hello-to-my-beautiful-students-in-japan

If you look at the comments on that site, someone has noticed my message on the blackboard " Moi ja eh...". There is one comment in Finnish. How funny is that.

Studying about blogging as a way of communicate. ..I’m still wondering about the use of blogs in business world. I agree that if you manage to create a blog that attracts readers, it’s a good way to market yourself and build your personal brand. All the blogs that I find interesting have some core theme, and the writer is putting his/her personality out in the public to make the theme more interesting. So the writer needs some unique point/topic to make their blog somehow constructed. But what is the main reason for having the blog in business life? Besides that in some fields it’s starting to be a necessity like a business card. Is it just to market yourself and to stand out from others?

-----

Eli koulu on alkanut, ja tuonut uusia mutkia (tai ehkäpä kiinnostavia suuntia) bloggaukseeni. Intercultural Business Communication kurssilla tehtävänä on pitää blogia, ja yritän yhdistää englanninkieliset jorinat tähän vanhaan blogiini. Hieman epäilyttää millainen sotku tästä syntyy.

Minua ei suoranaisesti kiinnosta kirjoittaa samaa tekstiä kahdella kiellä. Enkä kyllä edes osaa kertoa englanniksi somista nassikoista koulubussissa. Saan kyllä viestin ehkä perille, mutta kieli on väritöntä ja vieraan kuuloista. Kouluenglantia. Joten katsomme miten tämä blogi tästä muotoutuu. Tehtävä on joka tapuksessa mielenkiintoinen.

http://garr.posterous.com/say-hello-to-my-beautiful-students-in-japan

Linkissä näkyy meidän ryhmäkuva, jonka professori latasi malliksi omaan blogiinsa/twitteriinsä. Kuvan alla oleviin kommentteihin on joku jättänyt suomenkielisen viestin vastaukseksi taululle kirjoittamaani. Hupaisaa.

Varsinainen opiskelu alkoi

Liukuhihna-sushi ravintolassa vaihtariporukalla

Niljakasta herkkua

Koulu alkoi. Tehtäviä on paljon ja japani on vaikeaa. Vaikka tein lähtötasotestin jonka perusteella olen 2 tasolla (2/6) sekä puhe- että kirjallisessa japanissa, tuntuivat ensimmäiset tunnit vaikeilta. Toki olen unohtanut aika paljon, mutta ensimmäisellä tunnilla oli paljon kielioppia mitä en ole koskaan opiskellut. Nyt väsyttää tihrustaa läksyjä tiukan yhdeksästä puoli kuuteen kestäneen koulupäivän jälkeen.

Tämän viikon lopuksi pidetään uusi tasokoe. Saa nähdä tipunko aloittelijoiden ryhmään. Se olisi tylsää, koska en halua olla liian helpossakaan ryhmässä.

Ennen opiskelun aloitusta osallistuin "speakin partner" ohjelmaan

Aasialaiset ilmenevät todella harvoin yksi kappalein. Olin ilmoittautunut speakin partner -ohjelmaan jossa kaikille halukkaille arvottiin japanilainen puhekaveri, jo ennen lukukauden alkua. Olin kirjoitellut omani kanssa e-mailia, mutta kun tosipuheella piti tavata, tämä toi paikalle tietenkin liudan kavereitaan. Vähän epäreilua, mutta ilmeisesti tämä maa on niin tiuhaan kansoitettu, että japanilaiset eivät enää toimi yksilöinä. No kaikki olivat lopulta ihan mukavia.

Raitapaitainen Idomu oli varsinainen puhekaverini

Nyt takaisin läksyjen pariin.

.

Järistysten pelossa

Imeliä namusia

Koululla ja asuntolalla on pidetty jos jonkinmoisia infoja ja tietoiskuja. On kerrottu, kuinka rekisteröidä polkupyörä jos sellaisen haluaa ostaa, ja mihin sen saa parkkeerata. Ja että humalassa pyöräileminen on rikos, samoin kuin kännykkään puhuminen tai sateenvarjon käyttäminen pyöräillessä. Kun tämän kaiken päälle opetettiin liikennesääntöjä, ja kerrottiin, että vähintään yksi tai kaksi opiskelijaa jää joka lukukausi auton alle, päätin tyytyä kävelemään koulumatkani.

No paikallisesta liikenteestä varmasti selviän.. Mutta sitten seuraavassa infossa puhuttiin maanjäristyksistä, ulp!

Toimintaohjeet

Maanjäristyksistä on nyt pidetty kaksi infotilaisuutta. Tilaisuuksissa ei kerrota mitä tehdä jos sattuu määnjäristys, vaan mitä tehdä sitten kun sattuu maanjäristys. Alkoi vähän jännittää. Japaniin odotetaan suurta Koben 1995 kaltaista järistystä lähiaikoina. Noin 100 vuoden sisällä, tai ehkä tänään.

Muistelin tarinaa miehestä joka selvisi Estonialta, koska oli lukenut pelastautumisohjeet etukäteen. Mutta vaikka luin kepeästi kuvitetun toimintaohjeen, en silti ihan tiedä olenko vielä valmis hytkytykseen.

Sisällä ollessa pitää mennä pöydän alle tai vessaan (?!?). Ja ulkona varoa putoavaa lasia ja muuta roinaa.

Hirakatan ihanat pikkukujat villeine sähköjohtoineen

"Varo seisomasta sähkölinjojen alla tai tiilimuurien vieressä"

Voi voi, määnjäristykset, huh. Mutta nyt vielä loppukevennys, ennenkuin lähden kauppaan. ..Kaikkien ulkomaalaisten pitää tehdä Japanissa alien registration. Kävin hoitamassa omani kuluneella viikolla. Ei tullut karkoitusta vaikka tein lomakkeeseen yhden kirjoitusvirheen.

Rekisteröitymässä muiden alienien kanssa

.

Tervetuliais-karaoke

Tervetulojuhla

Kansai Gaidai tarjosi reippaat kemut vaihtareilleen. Alussa kuunneltiin pukumiesten virallisia, joskin hauskoja puheita. Paikalla oli muun muassa Australian ja Yhdysvaltojen suurlähettiläät, toivottelemassa 420 vaihto-opiskelijaa tervetulleeksi Japaniin.

Hyvät mätöt.

En oikeastaan osaa edes luetella kaikkea mitä oli ruokalistalla. Keskityin erityisesti sushiin, sekä kaikkeen mikä on masentavan kallista ruokakaupassa. Eli hedelmiin, juustoihin ja lihaan.

Tytöt iltapalalla

Illanpäälle lähdimme keskikokoisella joukolla karaokeen. Paikalliset tytöt veivät porukkamme, joka koostui suurimmaksi osaksi jenkeistä, Hirakatan keskustaan. Olen käynyt keskustassa jo useampaan kertaan, mutta en oikeastaan vielä kovin illalla. Hauska tunnelma, kun pimeän tullen kadun varsiin ilmestyy pieniä koju-ravintoloita. Joskus haluan vielä kokeilla jotain niistä. Nyt menimme kuitenkin suoraan karaokeen.

Rempseää laulantaa

Äänieristetty karaokehuone.

Karaoke oli hieman Suomen lähiökuppiloista poikkeava. Pitkän käytävän varressa oli erikokoisia äänieristettyjä n. viiden hengen koppeja ja isompia huoneita. Huoneessa sitten rallateltiin sopivan aikaa. 15 minuuttia maksoi 100 jeniä ( alle 1€ ) ja alkoholittomat juomat kuuluivat hintaan.

Humppapaikassa ei ainakaan meidän huoneessa juotu alkoholia, ja minulle jäi epäselväksi oliko kyseessä ylipäätään baari vai minkä luonteinen paikka.

Hauskat kemut.

jee jee

.

Koulu ja asuntola

Kampus on todella iso. Kaikilla porteilla päivystää vartija koko päivän. Älytön työ, seistä vaan helteessä kokopäivä, ja moikkailla ohikulkijoita.

Tulin koululle jo muutamia päiviä sitten, ja nyt olen katsellut paikkoja. Kampus näyttää vielä hiljaiselta, koska vasta vaihto-opiskelijat ovat saapuneet. Japanilaiset opiskelijat tulevat muutaman viikon päästä.

Aurinkoista.

Tällä viikolla ei ole vielä varsinaista opiskelua. Infoa infon perään, ja satoja lappusia täytettäväksi.

Olen tehnyt jo japanin lähtötasokokeen, ja nyt odottelen tuloksia. Tein myös kurssivalinnat. Miksi minulle käy aina niin, että perjantaina on tunteja klo 17.20 asti. Ja heti maanantai aamusta kouluun. Lyhyet viikonloput, ihan kuin Irlannissakin. Enkä halua pinnata, höh.

Mehulla ranskalaisen vaihtarin kanssa kampuksella

Asuntola on ihan mukava. Oikein siisti, ja huoneessa on tatami-lattiat. Koko paikka on täynnä jenkkejä, mutta minulla kävi uskomaton tuuri, koska sain kämppikseksi japanilaisen Mikun. Mukava tyttö, joka ei puhu paljoa englantia, eli sitäkin parempi, niin voin koettaa japaniksi haastella.

Huoneen etuosassa nukutaan futoneilla.

Liukuoven/sermin takana on molemmille omat työpöydät.

Tämän viikon meitä majoittuu huoneessa kolme. Austraaliassa asuva korealainen tyttö (vas.) lähtee viikonpäästä isäntäperheen luokse. On vähän ahdasta.

.