Kyoton geisha-kujilla

Why it doesn't feel like autumn here

-----------------------------

I have been in Japan exactly two months now. My life is starting to have some sort of routines. I joined a running club about a month ago. I didn't mention it here earlier, because I was doubting myself. I really thought I couldn't stick with it. But believe it or not. 4 days a week I go running with the group at seven in the morning. And I actually really like it. In November there will be a 10 km small "marathon" in Nara, and that is our goal.

This weekend I went by myself to Gion district in Kyoto. Really pretty streets, wooden houses and traditional feeling. This country is just full of amazing places.

-----------------------------

Viikonloppuna ehdin ensimmäistä kertaa Kiotoon vaikka asun melkein naapurissa. Tai no tunnin junamatkan päässä. Kyllähän se oli hieno kaupunki kuten sanotaan. Menin sinne tarkoituksella yksin, että saan katsella paikkoja rauhassa sekä rentoutua koulun ja asuntolan liiasta sosiaalisuudesta. Pyörin pienellä alueella Gionin geisha-kaupunginosassa.

Jopa kaikkien kameroiden kanssa kilvan pyörivien turistien keskellä tunsi olevansa keskellä historiaa. Tolkuttomasti ihania puutaloja, hauskoja katuja, temppeleitä ja pyhättöjä. Täytyy mennä uudestaan, kun en vielä ehtiny näkemään edes kaikkia pakollisia nähtävyyksiä.

Ketkä matkaavat kärryssä?

Minun puolestani voidaan sanoa, että kyydissä on oikea geisha tai maiko. Vaikka rehellisesti kyllä epäilen, että ehkä hääpari tai muuten vaan valkonaamainen neito.

Ai niin. Ja sitten kylläpäs kävi yläättävä sattuma. Kioton asemalla vastaan käveli kajaanilainen Intotalolta tuttu Makke. Piti kyllä muutama kierros antaa aivoille aikaa louskuttaa, että kuka se siinä kävelee. Huvittavaa. Koskaan ei tiedä kenet tapaa.

Vanhat puutalot, ja tekstari nainen.

(Minustahan hänkin voisi olla geisha arkimeikeissä,

olin niin toiveikas, että näkisin edes vilauksen.)

Tyttöjen suosittuun ajanvietteeseen täällä kuuluu purikura. Eli valokuvaus-automaatit joista saa paljon törkeän pieniä pose-kuvia hillittömillä koristeluilla. Pitihän sitä kokeilla tuossa päivänä eräänä. Ihan hilpeää.

Purikura with Pauline.

.