Nattoo and sea

Food floating at the beach

-------------------------

Near Kobe is a beach-town called Suma. I went there to experience once more that Japanese are not beach-people. It was a nice day, a big beach and water just perfect for swimming. Yet, maybe just 10 people were sunbathing.

The brave European girls went swimming. But little did we know about the disturbing surprises waiting in the water. All of a sudden, there were small fishes all around us.. and, I mean not in the water, but flying over our heads. We thought someone was throwing fish at us. ..Well, it didn't take long for us to be back on the beach.

Oh, and I must mention the strange guys on the beach. They were posing in their swimming suits for a photographer.. But they were not that good looking, and the poses were really strange. (just see the one picture below). My guess is they were shooting a gay-calendar..

Eating in Japan is so much fun. Everything is weird. Most of the times it is weird in a good way. But not always. Nattoo is really something. It is fermented soybeans, that taste just purely bad. I have now tasted it two times, and I want to learn to like it. I don't know why. I have promised to my self to try it 3 more times. After that I can decide if I like it, or if it is the grossest food in the world.

----------------------------

Suma

Japanissa rantaelämä on harvaa. Ajoimme junalla noin tunnin etelään. Ohi Koben kaupungin, katsomaan rantakaupunkia nimeltä Suma. Heti aseman vierestä alkoi iso hiekkaranta, sininen meri ja vuoret selän takana.

Ranta oli oikein sievä. Ja vaikka päivä oli aurinkoinen ei hiekalla makoillut kuin kourallinen ihmisiä.. auringonotto ei kuulu suosittuihin ajanvietteisiin.

Muutama paikallinen lapsi oli myös uimassa joten rohkeina eurooppalaistyttöinä päätimme pulahtaa Paulinen kanssa. Mutta aivanpa olimme tietämättömiä vedessä odottavista kauhuista.

Pikkukalojen hyökkäys. (Tarkkasilmäinen erottaa.)

Luulimme, että joku heittelee meitä kaloilla, kun yhtäkkiä ympärillä viuhui sinttejä. Hurja olo, kun on itse kaulaa myöten meressä ja kalat sätkivät ilmassa pään yläpuolella. Ilmeisesti säikytimme jonkun pomppukalaparven.. kylläpä kroolattiin vauhdilla rantaan, ja riitti uimiset siltä päivää.

..öö

En tiedä mitä rannalla poseerannut heraseurue oikein teki. Nämä oudot semi-nakupellet poseerasivat tuntitolkulla mitä oudoimmissa asetelmissa kauluspaitaiselle valokuvaajalle. Arvelimme, että ehkä miehet ovat todella komeita, mutta me emme vain eurooppalaisin silmin sitä ymmärtäneet. Ja ehkäpä he kuvasivat kalenteria.. voisin vielä ehdottaa että homokalenteria kenties.

Rannalle ajautunut 'fugu', eli pallokala.

Tämä on sitä herkkua joka väärin valmistettuna tappaa.

Nyt siirrytäänpä rannalta ruokapöytään. Yksi etukäteisodotuksistani Japania kohtaan oli maistaa käyneitä soijapapuja, siis perinteistä aamiaisruokaa nimeltä nattoo. (Olen kerran jo päässyt nattoon makuun Suomessa..)

nattoo.. looks just as good as it tastes and smells.

Papuja vatkataan, lisätään sinapin oloista soosia ja soijaa.. ja silti se maistuu ja haisee yhtä tyrmäävälle kuin miltä näyttääkin. Noh, nyt olen maistanut tätä lajia kahdesti elämässäni. Vielä kolme kertaa, ja sitten voin päättää, onko tämä maailman pahinta ruokaa.

Keitellään Mikun kanssa

Shabu-shabu korvasi kaikki nattoon minua kohtaan tekemät vääryydet. Ihana herkku, jossa liha- ja kasvispaloja kypsennellään yhteisessä sopassa omaan tahtiin. Nannaa.

.